Työelämässä mä halusin just sosiaali-ja terveysalalle ku mä oon kunnon räpätäti ja tykkään olla ihmisten keskuudessa. Mulla on taipumus yleensä pätemiseen ja autan jos tiiän asiasta jotain. Joistain se on ärsyttävää ja toiset pitää sitä hyvänä ominaisuutena.
Mun pitäis olla enemmän aikataulussa. Ja lopettaa pikkuasioissa junnaaminen. Mulla on tapana vaikkapa tiskatessa järjestää tiskikaappi koko-väri-muoto järjestykseen ja revin hiuksii päästä jos vaikkapa kuppien kahvat ei oo samaa suuntaa. Sama pätee myös koristetavaroiden järjestykseen. Laukku mulla on aina ihan sekasin, muistiinpanovälineet miten sattuu ja vihkojen sivut on tosi epämääräsesti luettavissa (muistiinpano siellä, töherrys tuolla) ja tarvitaan ihme(esim. mut) jos joku haluu niistä jotain ymmärtää.
Sekasorto saa mut paniikkii. Oon onneks täs vuosien aikana ruvennu tottuu siihen et ku tilanne näyttää tuhoontuomitulta, lasken kymmeneen ja rupeen vast sit selvittää, paras tapa mun kaaoksen hallintaa.
Työnhaussa mä yleensä tutustun eka inernetin ihmeelliseen maailmaan ja yritän löytää kaiken mahollisen tiedon ennenku rupeen toimii (vapaat työpaikat, ammattiliitot, TES:in mukainen palkka jos sitä sovelletaan). Viimenen paikka mihin mä lähtisin työnhakuun, on Työvoimatoimisto. Pelkkä työnhaun uusiminen saa mut kiehumaan. Se on varmaan se paikka itessään. Ne haluu auttaa mut ekalla käynnillä äitysloman jälkee mua autto semmonen elämäänsä kyllästyny nuori likka joka näytti sitruunan nielasseeltä ja asiakaspalvelu oli kans sitä luokkaa. Närkästyny ja halventava puhetyyli mua kohtaan. Voipi olla että se oli ainutkertanen tilanne ja onneks sain oman työntekijän sinne joka on ihan huippu. Soitan sille jos jotain epäselvyyttä tulee.
Työnhaku yleisesti onnistuu netissä ilman sen suurempii henkilökohtasii käyntejä sun muita mutta sitä mä en suosi. Omatoimisuus ja aktiivisuus on ollu tähän mennes mun työnhaku valtteja. Paikanpäälle voi mennä käymään jos on nähnyt jonkun ilmotuksen siitä. Yleensä ne kehottaa ihan ekana tekee työhakemuksen. Oot vahvoilla jos oot tehny sen ennen paikanpäälle menoo. Ohjeet varmaan löytää netistiä.
Internetin sähkönen hakulomake, sähköposti, paperinen työhakemus ja paikanpäällä käynti on niitä mitä yleensä käytetään työnhaussa. Oon ite kans joskus käyny S-Ryhmän järjestämässä rekrytointipäivässä Hotelli Presidentissä, Kampissa. Tieto tuli sanomalehdestä, sähkönen ennakkoilmottautuminen piti tehä netissä ja sit piti mennä paikan päälle ja kaikki 3000 henkee haastateltii. Mä pääsin sitä kautta töihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti